8:45-9:00 - Linjat aukeavat

9:00-10:15 - Alaseminaarit 7-9

Alaseminaari 7

Itsensä puolesta puhumisen taidon merkitys neurokirjolla

• Katja Kiviniemi, toimintaterapeutti, Varsinais-Suomen hyvinvointialue

Itsensä puolesta puhuminen on keskeinen taito, joka mahdollistaa omien tarpeiden, tunteiden ja oikeuksien ilmaisemisen. Neurokirjon ihmiselle tämän taidon äärelle voi olla tärkeä pysähtyä, koska kommunikaatioon ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyvät haasteet mahdollisesti vaikeuttavat oman äänen kuuluviin saamista. Itsensä puolesta puhumisen harjoittelu tukee itsetuntemusta, vahvistaa itsetuntoa ja edistää osallisuutta arjessa sekä yhteisöissä.

Roolipelien hyödyntäminen neurokirjon kuntoutuksessa

• Mika Polvisalo, HR-päällikkö, sosionomi, Terapiapalvelut EMootio Oy
• Joona Rontu, sosionomi, Terapiapalvelut EMootio Oy
• ryhmään osallistunut nuori

EMootiolla pelattiin roolipelejä viiden viikon ajan osana nuorten OmaVäylä-kuntoutusta. Nuoren toiveesta kummunneen roolipeliryhmän tavoitteet olivat turvallisen tilan luominen sosiaalisten tilanteiden harjoitteluun, omien haasteiden ja vahvuuksien tarkastelu itserakennettujen hahmojen kautta sekä itsetunnon ja itseluottamuksen, päätöksentekokyvyn ja ongelmanratkaisutaitojen vahvistaminen. Nostamme esiin pilotin vaiheita, haasteita ja tuloksia sekä ohjaajien että osallistuvien nuorten näkökulmasta, ja ravistelemme ammattilaisia heittäytymään uusien toimintamallien testaamiseen.

Alaseminaari 8

Maahanmuuttotaustaisten neurokirjon lasten ja heidän perheidensä tukeminen

• Riikku Ronkainen, nepsy-asiantuntija, erityisnuorisotyön kehittäjä, Pakolaisnuorten tuki ry

Miten toimia tilanteessa, jossa vanhemmilla ei ole mitään tietoa neurokirjosta? Tai kun neurokirjoon liittyy voimakas stigma ja vanhemmat pelkäävät diagnoosien vaikutusta koko perheeseen? Eri kulttuureissa voi olla hyvin erilaiset käsitykset kasvatuksesta ja neurokirjosta. Lapsi voi jäädä ilman tarvitsemaansa tukea, jos vanhemmille ei pystytä tarjoamaan oikeanlaista tietoa ja ohjausta.

Intersektiot neurokirjon nuoruudessa

• Nella Heiskanen, asiantuntija, Sun Huki -hanke, Autismisäätiö

Tarkastelemme nuoruutta neurokirjolla intersektionaalisesta näkökulmasta, erityisesti autismikirjon ja ADHD:n osalta. Miksi risteäviä eroja on tärkeää huomioida, minkälaisia risteäviä identiteettejä neurokirjon nuorilla esiintyy ja miksi intersektionaalinen näkökulma on välttämätön neurokirjon nuorten hyvinvoinnin ja yhdenvertaisuuden edistämisessä? Aihetta käsitellään nuorten kokemuksia ja tutkimustietoa yhdistellen neuromoninaisuuden hyväksyvästä näkökulmasta.

Alaseminaari 9

Kohtaamisia autistina terveydenhuollossa

• Kirsikka Stenlund, @kirjava_kirjo, kokemusasiantuntija, Autismiliitto

Monesti terveydenhuollon kohtaamisissa avainasemassa ovat vallitsevat mielikuvat neurokirjon ihmisistä ja aina ne eivät perustu tietoon, vaan niitä voivat värittää vanhat stereotypiat ja mediarepresentaatio. Kun tieto on ajantasaista ja ammattilaisella on ymmärrys neurokirjosta, yhdenvertaiselle ja osallistavalle kohtaamiselle on mahdollisuus. Käsittelemme erilaisia kohtaamisia ja neurokirjon ihmisten osallisuutta terveydenhuollossa ja sitä, millainen merkitys sillä on neurokirjon itsensä kannalta ja kuinka näissä kohtaamisissa tulee kuulluksi ja ymmärretyksi.

EU:n vammaiskortti - osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja esteettömyyttä arkeen

• Katjaana Järvinen, suunnittelija, Vammaiskorttitoimisto

Mikä on EU:n vammaiskortti? Mitkä sen mahdollisuudet ovat? Miten se tukee yhdenvertaisuuden ja osallisuuden toteutumista? Vammaiskorttitoimisto vastaa kortin jakelusta ja kehittämistyöstä Suomessa.

10:15-10:45 - Tauko

10:45-12:00 - Alaseminaarit 10-12

Alaseminaari 10

Aikuisten oppimisvaikeudet osana neurokirjoa

• Johanna Stenberg, oppimisen ja mielenterveyden tuen kehittämispäällikkö, Kuntoutussäätiö
• Johanna Korkeamäki, sosiologi, Kuntoutussäätiö
• Marjo Naukkarinen, erityis- ja aineenopettaja, Kuntoutussäätiö

Aikuisten oppimisvaikeudet, kuten lukemisen ja matematiikan haasteet, kietoutuvat usein yhteen muiden neurokirjon piirteiden kanssa. Silti niiden tunnistaminen ja tukeminen on usein puutteellista. Kuntoutussäätiön oppimisen tuen asiantuntijat johdattavat kuulijat tutkimuksen, käytännön kokemusten ja tukikeinojen äärelle: millaista on neuroepätyypillinen oppiminen aikuisuudessa ja miten voimme rakentaa oppimisesta ja työelämästä saavutettavampaa kaikille.

Oppimisen tuen yhdenvertaisuus aikuisopintojen näkökulmasta

• Sofia Storberg, kokemusasiantuntija, Erilaisten oppijoiden liitto

Esitys perustuu omiin kokemuksiin AMK-opiskelijana. Kerron, millaisissa tilanteissa olen kaivannut oppimisen tukea, mutta sitä ei ole ollut saatavilla ja miten tämä on vaikuttanut opintoihini. Tavoitteena on nostaa esiin opiskelijan näkökulma, miltä yhdenvertaisuus tuntuu käytännössä, kun oppimisen tuki ei toteudu.

Alaseminaari 11

NEPU-neurokirjon parisuhde uusperheessä – vertaisuuden avulla oivalluksia ja osallisuutta

• Eija Saarikivi, uusperheneuvoja ja ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja, Suomen Uusperheiden liitto ry
• Cathy Kononow, varhaisen tuen asiantuntija, Suomen Uusperheiden liitto ry

NEPU-neurokirjon parisuhde uusperheessä -hanke esittelee Omilla Sävyillä- kurssin merkitystä vertaistoimijan ja osallistujan näkökulmista. Jaamme kurssilta nousseita kokemuksia ja oivalluksia, jotka osoittavat, miten vertaisuus vaikuttaa osallisuuden kokemukseen. Vertaisohjatun kurssin vahvuus on siinä, että osallistujat kohtaavat toisensa tasavertaisina - kokemusten, ymmärryksen ja oivallusten äärellä. Turvallinen ja ymmärtäväinen ilmapiiri ovat avain omien tunteiden tunnistamiseen, neurokirjon piirteiden ymmärtämiseen ja parisuhteen vahvistamiseen.

Alaseminaari 12

Yhdessä tehden vaikuttavimmat palvelut nepsyperheiden arjen tueksi

• Minna Patama, osallisuus- ja järjestöasiantuntija, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue
• Noora Alm, yksikön vastaava, Honkalampi-säätiö

Esittelemme, miten Pohjois-Karjalassa olemme yhdessä hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen kanssa suunnitelleet konkreettisia ratkaisuja ja toimenpiteitä nepsyperheiden arjen tukemiseksi. Yhteiskehittämisen keskiössä ovat olleet nepsyperheiden ja vanhempien kokemukset ja näkemykset.

Parempaa ymmärrystä digipelaamisesta pelikasvatuksen keinoin

• Miika Miljuhin, pelikasvatusohjaaja, EPELI-toiminta, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue

Kuinka kohdata ammattilaisina ja vanhempina neurokirjon lapsia ja nuoria pelaajaystävällisesti ja pelikasvatukselliselta näkökulmalta sekä yksilötasoisesti että kollektiivisella tavalla? Kuinka digipelejä voidaan hyödyntää kohdatessa neurokirjon nuoria digitaalisissa ympäristöissä? Miten olla ammattilaisina mukana pelihetkissä nuorten kanssa virtuaalisessa peliryhmätoiminta EPELI:ssä?

12:00-12:45 - Tauko

12:45-15:00 - Päätöspuheenvuorot

Toivon rooli neurokirjon nuoren kohtaamisessa ja myönteisen identiteetin kehittymisessä ja sen tukemisessa

• Riikka Seppälä, neuromoninaisuuden ja kohtaamistyön asiantuntija, @Toivontiella

Puheenvuoro avaa toivon merkitystä neurokirjolla olevan nuoren ja tämän perheen elämässä. Se avaa toivon prosessia hyvinvointia turvaavana voimana ja johdattelee toiveikkuutta vahvistavien kohtaamisten äärelle.

Rakastan ADHD:tani!

• Essi Hellén, näyttelijä

ADHD-piirteistäni on ollut etenkin urallani minulle paljon hyötyä. Koska minuus ja ADHD kietoutuvat yhteen, olen päättänyt arvostaa piirteitäni ja nähdä ne toivottavina ominaisuuksina. Puhun aikuisen, myöhään diagnosoidun ADHD-naisen kokemuksesta.

Messujen päätössanat

• Markku Vellas, vastaava asiantuntija, Tukena-säätiö

15:00 - Tapahtuma päättyy